Varkauden helluntaiseurakunnan lähetystyö

Seurakuntamme on ulottanut avustus- ja lähetystyönsä kuluneina vuosikymmeninä Bangladeshiin, Japaniin, Keniaan ja Venäjän Karjalaan ja Sahalinille asti. Tällä hetkellä keskitymme Bosniaan, Pohjois-Afrikkaan ja Itä-Afrikkaan. Meillä on myös etiopianjuutalainen ystävyysseurakunta Haifassa Israelissa. Autamme mm. Bosnian köyhiä romaneja, tuemme seurakuntia Kenian Kampamaassa ja turvaamme syrjittyjen egyptiläisperheiden arkipäivää. Lähetystyömme on läsnäolevaa rinnalla seisomista, mitä voisi kuvata sanoin ’riittävän kauan riittävän lähellä’. Päämäärämme on uusien toimivien paikallisten seurakuntien perustaminen.

 

Kenia, Kyoso

Lähetystyömme tuloksena on syntynyt Keniaan Kampamaan alueelle Kyoson kaupunkiin ja sen ympäristöön itsenäinen seurakunta. Tuemme seurakuntaa mm. rahoittamalla uusien pastoreiden koulutusta sekä vuotuista konferenssia. Löytötori Helmen tuottoa käytetään humanitaariseen auttamiseen.

 

Pohjois-Afrikka

Lähettimme Muzafar ja Fatima toimivat Avainmedian paikallistomiston työntekijöinä Pohjois-Afrikassa.

 

Bosnia, Tuzla

Tuzlassa työtä jatkaa eläkkeellä oleva Tepposen pariskunta ja rukouksissamme on, että voisimme tulevaisuudessa lähettää heidän työlleen jatkajan.

 

Avainmedia

Ulkomailla tehtävän lähetystyön lisäksi kannatamme Avainmedian toiminnanjohtajaa Marko Selkomaata sekä hänen perhettään rukouksin. Seurakuntamme on Markon lapsuuden ja nuoruuden kotiseurakunta ja hän on myös palvellut alueemme koulutyöntekijänä 90-luvulla.

 

Linkkejä:

http://www.avainmedia.org/   
http://www.helluntaiseurakunnat.fi/usko_arvot/lahetystyo 

 


 

Lähetystyön historiaa

 

Kampamaan Kyuso Keniassa

Eila Mujunen aloitti Keniassa työnsä yli kolme vuosikymmentä sitten Kampa-heimon parissa Kituissa, joka sijaitsee eteläisessä Kampamaassa. Nykyään siellä on tämän työn tuloksena valtava joukko eläviä kristittyjä Kenian Täyden Evankeliumin Seurakuntien piirissä.

Kampamaa on suhteellisen suuri alue, joka sijaitsee keskisessä Keniassa, jonkin matkaa Nairobista itään ja koilliseen. Kampa-heimo on neljänneksi suurin heimo Keniassa. Se on tunnettu noituudesta ja noidista, joita muut pelkäävät.

90-luvun alussa Mirja Valve näki ja koki työtovereittensa kanssa, että Jumala selvästi ja voimakkaasti osoitti heille Kyuson alueen. Kyuson kaupunki sijaitsee Nairobista vajaat kolmesataa kilometriä koilliseen Kampamaan pohjoispäässä, keskellä "ei mitään". Se on  kuivaa ja karua aluetta, mutta siellä oli paljon ihmisiä, jotka olivat valmiita ottamaan evankeliumin vastaan. He suorastaan loukkaantuivat, jos sanoman tulo juuri heidän kotikylälleen viivästyi. Kyusoon syntyi seurakunta, jota vanhimmat ja pastori Meschak paimentavat.

Varkauden helluntaiseurakunta on ottanut ja ottamassa osaltaan uudenlaista vastuuta tuosta Kenian kolkasta. Nyt ei olla lähettämässä sinne lähetyssaarnaajaa. Kysymys on yhteistyöstä Kyuson seurakunnan kanssa. Siihen kuuluu hengellinen (esirukous), henkinen ja taloudellinen tuki.

Keniassa on vaikea poliittinen ja taloudellinen tilanne. Tämä näkyy myös seurakunnissa. Kyuson seurakunta on pystynyt täyttämään nelihenkisen pastoriperheen välttämättömät tarpeet, mutta varat eivät kuitenkaan riitä ympäristön runsaslukuisen uskovien joukon paimentamiseen. Lisäksi tavoitteena on laajentaa työtä edelleen ja se vaatii liikkumista ja liikkuminen maksaa. Juuri tähän tarkoitukseen Varkaudesta halutaan suunnata apua ja tukea.

 

Japanin kohteena Minakuchi

Ritva Lajusen asemapaikkana oli ennen lomaa Minakuchi. Kaupunki on yksi Shigan läänin eteläisen osan keskuksista. Se on noin 35 000 asukkaan kaupunki. Kaupungissa on muun muassa autotehtaita. Teollisuus ottaa vastaan paljon myös ulkomaista työvoimaa – joskin etupäässä toisen ja kolmannen polven japanilaisia.

Suomalainen helluntaiherätys on tehnyt työtä näillä alueilla noin 30–40 vuotta. Pölkit löysivät Minakuchin asuessaan Rittoolla, lähempänä läänin pääkaupunkia Otsua. He aloittivat työn pienessä majatalon huoneessa keskellä kaupunkia. Ajan myötä Eero Pölkki osti kaupungin omakotialueelta tontin, johon rakennettiin kirkko entisen sairaalan purkumateriaalista.

Nyt Minakuchin pieni kirkko täyttyy seurakuntalaisista usein ihan tungokseen asti. Brasiliasta ja Perusta tulleet uskovat käyttivät rukoushuonetta aloitellessaan työtä Shigan alueella vuosina 1999–2000, mutta kesällä 2001 he löysivät isomman vuokrahuoneen.

Kaikista toiveista huolimatta Minakuchin seurakunnassa ei ole kansallista työntekijää. Pari vanhimmistoveljeä jakaa vastuuta Markku Ollikaisen kanssa. Lapsityötä tehdään innokkaasti. Muun muassa kouluilla käydään tekemässä valistustyötä ja joulun aikaan kierretään monissa päiväkodeissa, kerhotaloilla ja muissa kokouspaikoissa joulun ilosanoman kanssa.

Japani kuuluu maailman kahdeksan maan ryhmään, jossa on prosentuaalisesti vähiten kristittyjä. Maassa on vain yksi lähetyssaarnaaja kahta miljoonaa asukasta kohti. Japani tarvitsee siis yhä vielä kipeästi lähetystyöntekijöitä. Yhtä kipeästi se tarvitsee myös kansallisia, pioneerihenkisiä työntekijöitä.

 

Bangladeshissa

Saara Damski-Thitz (vas.) oli lähettinämme Bangladeshissa noin 20 vuotta. Hän jätti työvastuun bangladeshilaisille helmikuussa 2002 ja asuu nyt Leppävirralla yhdessä miehensä kanssa.

 

Ystäväseurakunta Kirisissä

Seurakunta aloitti lähetystyön Venäjällä Neuvostoliiton hajottua ja uskonnollisten olojen muututtua aikaisempaa avoimemmaksi. Venäjän-työ aloitettiin vuonna 1993 yhteistyössä neljän naapuriseurakunnan kanssa. Ensimmäisenä kohteena oli Volhovan kaupunki. Sieltä siirryttiin Satroihin ja Uuteen-Laatokkaan baptistien jatkaessa työtä Volhovassa.

Sastroihin syntyi lyhyessä ajassa seurakunta ja Pieksämäen helluntaiseurakunta otti sen ystäväseurakunnaksi ja ryhtyi jatkamaan työtä siellä. Samalla myös muut seurakunnat ottivat omia kohteitaan itärajan takaisen alueen evankelioimisessa.

Varkaudesta lähdettiin tunnustelemaan maaperää Kirisiin lokakuussa 1995. Monien vaiheiden jälkeen onnistuttiin vuokraamaan kokoustilat erään kerrostalon alakerrasta. Kaupungissa on nyt toimiva ja Jumalaa ylistävä seurakunta, jota johtaa venäläinen pastori.